Norjan kielet - kirjanorja ja uusnorja

 Norjan kielet - uusnorja ja kirjanorja

Norjan kielet - uusnorja ja kirjanorja

Norjan kielet – kirjanorja ja uusnorja

Satutko tietämään että Norjassa on kaksi virallista kieltä? Nuo kielet ovat bokmål (kirjanorja) ja nynorsk (uusnorja).  Uusnorja on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta vähemmän käytetty. Uusnorja pohjautuu norjan murteisiin kun taas bokmål eli kirjanorja pohjautuu taas pitkälti tanskaan.

Kielijakauma Norjassa

Norjan kunnissa ja kouluissa on usein virallisena kielimuotona jompikumpi kahdesta kirjakielestä; kirjanorja tai uusnorja. Jompaakumpaa kielimuotoa opiskellaan peruskoulussa varsinaisena äidinkielenä (hovedmål) ja toista kieltä ylemmillä luokilla äidinkielen sivumuotona (sidemål). Noin 89 % norjalaisista tekee veroilmoituksensa kirjanorjaksi ja 89% norjankielisistä sanomalehdistä toimitetaan kirjanorjaksi. Vuonna 2003 julkaistuista norjankielisistä kirjoista 9 % oli kirjoitettu uusnorjaksi ja uusnorjaksi toimitettuja sanomalehtiä on n. 6%. Norjan kunnista 26% on ottanut uusnorjan viralliseksi kieleksi ja tämä vastaa n. 12%:a kaikista norjalaisista. Virallisesti uusnorjaa käyttävät kunnat sijaitsevat pääasiallisesti länsirannikolla (Vestlandet).

Virallisen kieliaseman uusnorja sai vuonna 1885. Tarkempaa historiatietoa löytyy täältä.

Haasteita ulkomaalaiselle

Mitä ero näissä sitten on? Voiko uusnorjaa puhuva ymmärtää kirjanorjaa puhuvaa? Kyllä voi, kyse on pitkälti sanojen kirjoitusasusta ja myös substantiivien taivutuksista. Suoritin Norjassa asuessani virallisen kielitestin. Ulkomaalaisena koin testin varsin haastavana, sillä kirjallinen osuus tuli tehdä puhtaasti kirjanorjaksi. Uusnorjaksi kirjoitettu oli automaattisesti väärin. Ehkä tämä ei olisi niinkään ollut haaste siinä tapauksessa, että olisin oppinut ja tottunut koko ajan käyttämään vain kirjanorjaa. Asuin kuitenkin juuri länsirannikon alueella, jossa tuo uusnorja on valtakieli.

Tässä muutama esimerkki eroista:

 Kirjanorja - uusnorja

Kirjanorja - uusnorja

Norjalainen on ylpeä kielestään

Olin hiljattain Tromssassa messuilla ja tein myyntityötä messuosastolla. Oli hienoa päästä jälleen käyttämään norjan kieltä norjalaisten parissa. Norjalaiset ovat ylpeitä maastaan ja kielestään. He arvostavat ulkomaalaista, joka kommunikoi heidän omalla kielellään.

Pohjois-Norjassa valtakieli on kirjanorja ja aika usein keskustelun jossain vaiheessa kieli tuli puheeksi. Keskustelukumppani totesi että olen selvästi länsirannikolta tai siellä ainakin oppinut kielen. Norjassa on näiden virallisten kielten lisäksi paljon eri murteita. Uskon, että jo pelkästään paikoin vaikeakulkuisen maaston johdosta on syntynyt alueita, joissa kielikin on muovautunut alueelle ominaiseksi. Pakko on myöntää, että joskus vastaan tulee henkilö, joka puhuu niin erityistä murretta, että ymmärryksen tueksi otetaan avuksi vaikka käsimerkit.  Mutta ihan vastaavasti uskon, että myös suomea hyvin taitava norjalainen joutuu vähän kovemmin jumppaamaan aivonystyröitä savolaisen kanssa kuin vaikka oululaisen kanssa. Pääasiahan kuitenkin on, että kommunikoidaan ja tullaan ymmärretyiksi, vaikka aina ei menisikään ”kuin Strömsössä”.

Norjan kielen merkitys kohtaamisissa

Onko teidän yrityksellänne jo yhteistyötä Norjaan tai ollaanko sitä suunnittelemassa? Kielitaidon merkitys Norjassa on suuri ja norjan kieltä puhuva voi jossain tilanteessa päästä ohituskaistalle tai ainakin helpommin ”riikkoa jään”. Suunnitteletteko messuosallistumista Norjaan? Löytyykö omista resursseista norjan kielen taitajaa? Jos ei, niin ota yhteyttä. Voin olla apunanne messuprojektin käytännön järjestelyissä, toteutuksessa ja kontaktoinneissa ennen messuja, niiden ajan ja myös tarvittaessa messujen jälkeen.

Ota yhteyttä, Tarja Auranaho 050 – 487 1602 tarja.auranaho@prokoordi.fi

Tekstin tietolähteet: Wikipedia, Språkrådet