Norja - omakohtaisia kokemuksia vuosien takaa

 Norja

Norja

Oulussa kävi hiljattain Norjan kuningaspari. Tämä tuskin jäi kovin monelta huomaamatta. Norjan mediassakin kuningasparin vierailu Suomeen oli luonnollisesti huomioitu. Muun muassa Norjan yleisradion (NRK)  ulkomaantoimituksen ajankohtaisohjelma oli pyhittänyt jopa kokonaisen lähetyksen Suomea koskeviin asioihin. Lähetyksessä käytiin läpi mm. suomalaisia tapoja, oli presidentti Niinistön haastattelu, yrittäjyys ja innovaatiot.

Kokemukseni Norjasta ovat vuosilta 2002-2005, jolloin asuin ja työskentelin siellä.  Muuttaessani Norjaan olin kolmikymppinen ja takana oli vajaan kymmenen vuoden ura ICT-alalla. Irtisanouduin ja muutin henkilökohtaisista syistä Norjaan, Bømlo-nimiseen saarikuntaan Bergenin eteläpuolella. Sopeutumiseni ja kielen oppimisen kannalta pidin erittäin tärkeänä päästä töihin mahdollisimman pian. Olin orientoitunut siihen, että samankaltaista työtä, mitä olin Suomessa tehnyt, olisi lähes mahdotonta heti saada jo pelkän kielitaidon puutteen vuoksi. Saarella oli kolme kalatehdasta ja olinkin niihin yhteydessä jo ennen muuttoa. Työpaikka varmistui heti muuton jälkeen Bremnes Seashore AS:n palveluksessa. Suomessa olin viimeiset kymmenen vuotta työskennellyt toimistotöissä, etuina mm. liukuva työaika, mahdollisuus etätöihin, kansainväliset puitteet jne. Kalatehtaalla työ oli kutakuinkin päinvastaista. Työaika oli erittäin säännöllinen (klo: 7:00 – 15:00), tauot etukäteen ajoitettu. Työskentelin teurastamon puolella, linjastolla oli kuusi erillistä työpistettä ja työpisteen vaihto 30 min välein. Työskentelytilassa oli aika kova meteli ja siksi jokaisella oli päässään kuulokkeet, joista oli valittavana muutama eri norjankielinen radiokanava. Siinä tuli kielikylpyä ihan väkisinkin ja ajan kuluessa aloin jopa pysymään kärryillä siitä, mitä korviini kantautui kuulokkeiden kautta.

Tauot – työpäivän sosiaalinen osuus

Olin työurallani tottunut ruokailuun työpaikan ravintolassa. Kalatehtaalla jokainen kantoi mukanaan eväät (nistepakke). Tauot (kolme/työpäivä) olivat työpäivän ainoa mahdollisuus jutustella työkavereiden kanssa. Muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen ”urallani” koitti muutos - sain nimittäin paikan kalatehtaan toimistosta. Kyseessä oli äitiysloman sijaisuus. Lähtökohtaisesti ajattelin, että tuskin minulla on mahdollisuuksia saada paikkaa. Mutta kävikin niin, että minä sain paikan, vaikka senhetkisessä norjan kielen taidossa varmasti hävisin muille hakijoille. Jotkin muut taidot ja avut olivat minulle suosiollisia ja kielitaidon taso todettiin riittäväksi tehtävän hoitamiseen. Nyt minulla oli mahdollisuus käyttää norjan kieltä työpäivän aikana sekä työtehtävien hoidossa että kommunikoinnissa työkavereiden kanssa. Tehtäviini kuului mm. rahtikirjojen laadinta, laskutus, kyselyihin vastaaminen ja inventointi. Olin tämän kalatehtaan ihka ensimmäinen suomalainen työntekijä! Joulun aikaan kirjoitin pyynnöstä henkilökunnan lehtiseen jutun suomalaisesta joulusta. Työyhteisö otti minut todella hienosti vastaan ja  kalatehdas mahdollisti ”sisäänajon” norjalaiseen yhteiskuntaan.

Uusi työ

Uusia haasteita ja kokemuksia janoavana seurailin muitakin työpaikkoja. Sijaisuuskin oli päättymässä ja se tiesi paluuta takaisin ”veitsen varteen”. Muutaman mutkan ja parin sattumankin seurauksena työurani jatkui Wärtsilässä! Wärtsilän norjalainen tytäryhtiö Wärtsilä Propulsion Norway AS on yksi Bømlon isoimmista työnantajista. Sain sieltä paikan taloushallinnosta. Oli kulunut puolitoista vuotta siitä, kun olin muuttanut Norjaan, ja varsinkin töiden suhteen elo oli aika nousujohteista.

Kielitaidon merkitys

Minulle oli alusta lähtien selvää, että opettelen norjaa. Kielitaidolla oli suuri merkitys sopeutumisen ja työssä etenemisen kannalta. Oman haasteensa kielen oppimiseen toi alueella enimmäkseen puhuttu nynorsk. Nynorsk on Norjan toinen virallinen kieli. Sitä käyttää noin 12% kansasta, mutta juuri tuolla alueella se on virallisesti käytössä oleva kieli. Lisämausteensa tähän kielihaasteeseen toi alueen voimakas murre.  Minun norjan kielen taitoni on taatusti ”höystetty” alueen murteella. Kirjoitan myöhemmin toisen tarinan kieleen liittyvistä kokemuksista.

Norja mielessä ja muistissa

Palasin Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Norjan vuodet olivat ehdottomasti hieno kokemus, tunnustaudun ”Norja-faniksi”. Seuraan Norjan tapahtumia, pidän yhteyttä siellä asuviin norjalaisiin ystäviini ja pyrin pitämään yllä myös norjan kielen taitoani. Oman kokemukseni perusteella Norjassa on myönteinen kuva Suomesta ja suomalaisista. Olin kuitenkin yllättynyt siitä, kuinka vähän tuolla kyseiselle alueella tiedettiin Suomesta. Pohjois-Norjassa Suomi on yksi suosituista lomakohteista, mutta tuolla alueella lähimmät lomakohteet olivat Ruotsi ja Tanska, Suomi ei ollut ainakaan top 10 listalla…  Toki jo pelkästään pitkä välimatka on tähän yksi luonnollinen syy. Eräs paikallinen ystäväni on vieraillut luonani useamman kerran ja ottanut henkilökohtaiseksi missiokseen saada muitakin paikallisia innostumaan Suomesta lomakohteena. Jännä nähdä miten hän tässä missiossaan onnistuu!

Yhteistyön mahdollisuudet

Suomalaisten ja norjalaisten yritysten yhteistyö ja ylirajojen tapahtuva kaupankäynti ja sen lisääminen ovat olleet viime aikoina laajasti esillä. Kielen ja kulttuurin osaamisen merkitystä korostetaan, kun pyritään laajentamaan liiketoimintaa yli rajojen. Haluaisin omalta osaltani kantaa korteni kekoon ja auttaa käytännönläheisissä ja konkreettisissa vientitoimintaan liittyvissä haasteissa. Otathan yhteyttä, jos Norja on teidän olemassaoleva tai mahdollinen kohdemaa, niin keskustellaan, miten voisin olla avuksi edistämässä liiketoimintanne kasvua Norjan suuntaan. Vi snakkes!