Muistilista messuvalmisteluihin – lataa avuksesi!

Messuvalmistelut

Messuprojekti työllistää

Oletko menossa messuille ja teetkö valmisteluja oman työsi ohessa? Epäilyttääkö, onko jokin asia jäänyt tekemättä? Onko jotain kenties unohtunut? En yhtään ihmettele, sillä messuille osallistumisessa on paljon työtä. Messut ovat yritykselle myös iso rahallinen panostus, jonka odotetaan tuottavan.

Messuprojektissa on kolme selkeätä vaihetta; valmistautuminen, varsinaiset messut ja jälkihoito. Lataa muistilista avuksesi tästä.

Tavoite kirkkaana messuvalmisteluissa

Valmistautumisvaiheessa on tärkeä pitää mielessä mitä messuille osallistumisella tavoitellaan. Tämän tulisi ohjata kaikkea tekemistä messujen valmisteluissa. Erityisesti isojen kansainvälisten messujen yhteydessä toivotun messupaikan varmistamiseksi messuosaston varaus tulee tehdä jopa puolitoista vuotta ennen messuja. Kustannussyistä tässä vaiheessa olisi järkevää varata jo matkat ja majoituskin. Messuprojektin toteutuksessa olisi hyvä nimetä yksi henkilö, joka pitää kaikki langat käsissä vaikka eri osa-alueilla olisikin omat vastuuhenkilönsä. Uskallan väittää, että päätös osallistumisesta jopa kansainvälisille messuille tapahtuu suhteellisen lyhyelläkin varoitusajalla. Valmisteluihin ei ole riittävästi aikaa ja resursseja on rajoitetusti. 

Kohtaamisten maksimaallinen hyödyntäminen

Erittäin tärkeää on pitää huoli siitä, että messuhenkilöstö on valmistautunut erilaisiin kohtaamisiin. Jokaisen pitää sisäistää, miksi messuilla ollaan, mitä tavoitellaan ja mikä on yrityksen viesti. Messupäivät ovat yleensä pitkiä ja kohtaamisia on lukuisia. Messutyöntekijän on oltava rohkea ja aloitteellinen messuvieraiden kohtaamisissa ja saatava nopeasti selville, kuuluuko messuvieras yrityksen kohderyhmään. Päivittäin toteutettu lyhyt yhteenveto olisi hyödyllistä tehdä, jotta saadaan yleiskäsitys päivän annista, osataan tehdä myös tarvittavia korjausliikkeitä ja mikä tärkeintä, helpotetaan messujen jälkeistä jälkimarkkinoinnin vaihetta.

Jälkihoidossa korjataan messujen hedelmät

Varsinaisten messujen jälkeen työ jatkuu kotipesässä. Karu todellisuus usein on, että normityöt ovat kasaantuneet messujen aikana ja messujen purku tuntuu työläältä.  Mitä paremmin tätä jälkimarkkinointivaihetta on mietitty jo valmisteluvaiheessa, sen pienemmällä työkuormalla selvitään. Jälkimarkkinoinnissa todellakin vasta kerätään messujen hedelmät. Mitä napakammin ja viipymättä toimitaan, sitä paremmin edistetään myönteistä yrityskuvaa.

Jokainen messuprojekti on yksilöllinen ja ihan jokaisessa messuprojektissa on jotain kehitettävää. Pidä huoli siitä, että messujen jälkeen tehdään yhteenveto messuista ja käytetään sitä pohjana seuraavien messujen valmisteluissa. Pienikin kehityskelpoinen asia edesauttaa seuraavien messujen onnistumista, älä siis jätä sitä muistin varaan!

Muistilista messuprojektin tueksi

Mietitkö vielä, onkohan kaikki asiat mietitty messuja varten? Lataa muistilista avuksesi, voit muokata sitä omiin tarpeiseesi sopivaksi.

Autan myös mielelläni käytännön tehtävien hoitamisessa messuprojektin aikana sekä myös myyntityössä ja kontaktoinneissa messujen aikana sekä jälkimarkkinoinnin hoidossa.

Lataa muistilista.

Menestystä messuille!

 

Norjan kielet - kirjanorja ja uusnorja

 Norjan kielet - uusnorja ja kirjanorja

Norjan kielet - uusnorja ja kirjanorja

Norjan kielet – kirjanorja ja uusnorja

Satutko tietämään että Norjassa on kaksi virallista kieltä? Nuo kielet ovat bokmål (kirjanorja) ja nynorsk (uusnorja).  Uusnorja on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta vähemmän käytetty. Uusnorja pohjautuu norjan murteisiin kun taas bokmål eli kirjanorja pohjautuu taas pitkälti tanskaan.

Kielijakauma Norjassa

Norjan kunnissa ja kouluissa on usein virallisena kielimuotona jompikumpi kahdesta kirjakielestä; kirjanorja tai uusnorja. Jompaakumpaa kielimuotoa opiskellaan peruskoulussa varsinaisena äidinkielenä (hovedmål) ja toista kieltä ylemmillä luokilla äidinkielen sivumuotona (sidemål). Noin 89 % norjalaisista tekee veroilmoituksensa kirjanorjaksi ja 89% norjankielisistä sanomalehdistä toimitetaan kirjanorjaksi. Vuonna 2003 julkaistuista norjankielisistä kirjoista 9 % oli kirjoitettu uusnorjaksi ja uusnorjaksi toimitettuja sanomalehtiä on n. 6%. Norjan kunnista 26% on ottanut uusnorjan viralliseksi kieleksi ja tämä vastaa n. 12%:a kaikista norjalaisista. Virallisesti uusnorjaa käyttävät kunnat sijaitsevat pääasiallisesti länsirannikolla (Vestlandet).

Virallisen kieliaseman uusnorja sai vuonna 1885. Tarkempaa historiatietoa löytyy täältä.

Haasteita ulkomaalaiselle

Mitä ero näissä sitten on? Voiko uusnorjaa puhuva ymmärtää kirjanorjaa puhuvaa? Kyllä voi, kyse on pitkälti sanojen kirjoitusasusta ja myös substantiivien taivutuksista. Suoritin Norjassa asuessani virallisen kielitestin. Ulkomaalaisena koin testin varsin haastavana, sillä kirjallinen osuus tuli tehdä puhtaasti kirjanorjaksi. Uusnorjaksi kirjoitettu oli automaattisesti väärin. Ehkä tämä ei olisi niinkään ollut haaste siinä tapauksessa, että olisin oppinut ja tottunut koko ajan käyttämään vain kirjanorjaa. Asuin kuitenkin juuri länsirannikon alueella, jossa tuo uusnorja on valtakieli.

Tässä muutama esimerkki eroista:

 Kirjanorja - uusnorja

Kirjanorja - uusnorja

Norjalainen on ylpeä kielestään

Olin hiljattain Tromssassa messuilla ja tein myyntityötä messuosastolla. Oli hienoa päästä jälleen käyttämään norjan kieltä norjalaisten parissa. Norjalaiset ovat ylpeitä maastaan ja kielestään. He arvostavat ulkomaalaista, joka kommunikoi heidän omalla kielellään.

Pohjois-Norjassa valtakieli on kirjanorja ja aika usein keskustelun jossain vaiheessa kieli tuli puheeksi. Keskustelukumppani totesi että olen selvästi länsirannikolta tai siellä ainakin oppinut kielen. Norjassa on näiden virallisten kielten lisäksi paljon eri murteita. Uskon, että jo pelkästään paikoin vaikeakulkuisen maaston johdosta on syntynyt alueita, joissa kielikin on muovautunut alueelle ominaiseksi. Pakko on myöntää, että joskus vastaan tulee henkilö, joka puhuu niin erityistä murretta, että ymmärryksen tueksi otetaan avuksi vaikka käsimerkit.  Mutta ihan vastaavasti uskon, että myös suomea hyvin taitava norjalainen joutuu vähän kovemmin jumppaamaan aivonystyröitä savolaisen kanssa kuin vaikka oululaisen kanssa. Pääasiahan kuitenkin on, että kommunikoidaan ja tullaan ymmärretyiksi, vaikka aina ei menisikään ”kuin Strömsössä”.

Norjan kielen merkitys kohtaamisissa

Onko teidän yrityksellänne jo yhteistyötä Norjaan tai ollaanko sitä suunnittelemassa? Kielitaidon merkitys Norjassa on suuri ja norjan kieltä puhuva voi jossain tilanteessa päästä ohituskaistalle tai ainakin helpommin ”riikkoa jään”. Suunnitteletteko messuosallistumista Norjaan? Löytyykö omista resursseista norjan kielen taitajaa? Jos ei, niin ota yhteyttä. Voin olla apunanne messuprojektin käytännön järjestelyissä, toteutuksessa ja kontaktoinneissa ennen messuja, niiden ajan ja myös tarvittaessa messujen jälkeen.

Ota yhteyttä, Tarja Auranaho 050 – 487 1602 tarja.auranaho@prokoordi.fi

Tekstin tietolähteet: Wikipedia, Språkrådet