Norjan kielet - kirjanorja ja uusnorja

 Norjan kielet - uusnorja ja kirjanorja

Norjan kielet - uusnorja ja kirjanorja

Norjan kielet – kirjanorja ja uusnorja

Satutko tietämään että Norjassa on kaksi virallista kieltä? Nuo kielet ovat bokmål (kirjanorja) ja nynorsk (uusnorja).  Uusnorja on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta vähemmän käytetty. Uusnorja pohjautuu norjan murteisiin kun taas bokmål eli kirjanorja pohjautuu taas pitkälti tanskaan.

Kielijakauma Norjassa

Norjan kunnissa ja kouluissa on usein virallisena kielimuotona jompikumpi kahdesta kirjakielestä; kirjanorja tai uusnorja. Jompaakumpaa kielimuotoa opiskellaan peruskoulussa varsinaisena äidinkielenä (hovedmål) ja toista kieltä ylemmillä luokilla äidinkielen sivumuotona (sidemål). Noin 89 % norjalaisista tekee veroilmoituksensa kirjanorjaksi ja 89% norjankielisistä sanomalehdistä toimitetaan kirjanorjaksi. Vuonna 2003 julkaistuista norjankielisistä kirjoista 9 % oli kirjoitettu uusnorjaksi ja uusnorjaksi toimitettuja sanomalehtiä on n. 6%. Norjan kunnista 26% on ottanut uusnorjan viralliseksi kieleksi ja tämä vastaa n. 12%:a kaikista norjalaisista. Virallisesti uusnorjaa käyttävät kunnat sijaitsevat pääasiallisesti länsirannikolla (Vestlandet).

Virallisen kieliaseman uusnorja sai vuonna 1885. Tarkempaa historiatietoa löytyy täältä.

Haasteita ulkomaalaiselle

Mitä ero näissä sitten on? Voiko uusnorjaa puhuva ymmärtää kirjanorjaa puhuvaa? Kyllä voi, kyse on pitkälti sanojen kirjoitusasusta ja myös substantiivien taivutuksista. Suoritin Norjassa asuessani virallisen kielitestin. Ulkomaalaisena koin testin varsin haastavana, sillä kirjallinen osuus tuli tehdä puhtaasti kirjanorjaksi. Uusnorjaksi kirjoitettu oli automaattisesti väärin. Ehkä tämä ei olisi niinkään ollut haaste siinä tapauksessa, että olisin oppinut ja tottunut koko ajan käyttämään vain kirjanorjaa. Asuin kuitenkin juuri länsirannikon alueella, jossa tuo uusnorja on valtakieli.

Tässä muutama esimerkki eroista:

 Kirjanorja - uusnorja

Kirjanorja - uusnorja

Norjalainen on ylpeä kielestään

Olin hiljattain Tromssassa messuilla ja tein myyntityötä messuosastolla. Oli hienoa päästä jälleen käyttämään norjan kieltä norjalaisten parissa. Norjalaiset ovat ylpeitä maastaan ja kielestään. He arvostavat ulkomaalaista, joka kommunikoi heidän omalla kielellään.

Pohjois-Norjassa valtakieli on kirjanorja ja aika usein keskustelun jossain vaiheessa kieli tuli puheeksi. Keskustelukumppani totesi että olen selvästi länsirannikolta tai siellä ainakin oppinut kielen. Norjassa on näiden virallisten kielten lisäksi paljon eri murteita. Uskon, että jo pelkästään paikoin vaikeakulkuisen maaston johdosta on syntynyt alueita, joissa kielikin on muovautunut alueelle ominaiseksi. Pakko on myöntää, että joskus vastaan tulee henkilö, joka puhuu niin erityistä murretta, että ymmärryksen tueksi otetaan avuksi vaikka käsimerkit.  Mutta ihan vastaavasti uskon, että myös suomea hyvin taitava norjalainen joutuu vähän kovemmin jumppaamaan aivonystyröitä savolaisen kanssa kuin vaikka oululaisen kanssa. Pääasiahan kuitenkin on, että kommunikoidaan ja tullaan ymmärretyiksi, vaikka aina ei menisikään ”kuin Strömsössä”.

Norjan kielen merkitys kohtaamisissa

Onko teidän yrityksellänne jo yhteistyötä Norjaan tai ollaanko sitä suunnittelemassa? Kielitaidon merkitys Norjassa on suuri ja norjan kieltä puhuva voi jossain tilanteessa päästä ohituskaistalle tai ainakin helpommin ”riikkoa jään”. Suunnitteletteko messuosallistumista Norjaan? Löytyykö omista resursseista norjan kielen taitajaa? Jos ei, niin ota yhteyttä. Voin olla apunanne messuprojektin käytännön järjestelyissä, toteutuksessa ja kontaktoinneissa ennen messuja, niiden ajan ja myös tarvittaessa messujen jälkeen.

Ota yhteyttä, Tarja Auranaho 050 – 487 1602 tarja.auranaho@prokoordi.fi

Tekstin tietolähteet: Wikipedia, Språkrådet

 

Norja - omakohtaisia kokemuksia vuosien takaa

 Norja

Norja

Oulussa kävi hiljattain Norjan kuningaspari. Tämä tuskin jäi kovin monelta huomaamatta. Norjan mediassakin kuningasparin vierailu Suomeen oli luonnollisesti huomioitu. Muun muassa Norjan yleisradion (NRK)  ulkomaantoimituksen ajankohtaisohjelma oli pyhittänyt jopa kokonaisen lähetyksen Suomea koskeviin asioihin. Lähetyksessä käytiin läpi mm. suomalaisia tapoja, oli presidentti Niinistön haastattelu, yrittäjyys ja innovaatiot.

Kokemukseni Norjasta ovat vuosilta 2002-2005, jolloin asuin ja työskentelin siellä.  Muuttaessani Norjaan olin kolmikymppinen ja takana oli vajaan kymmenen vuoden ura ICT-alalla. Irtisanouduin ja muutin henkilökohtaisista syistä Norjaan, Bømlo-nimiseen saarikuntaan Bergenin eteläpuolella. Sopeutumiseni ja kielen oppimisen kannalta pidin erittäin tärkeänä päästä töihin mahdollisimman pian. Olin orientoitunut siihen, että samankaltaista työtä, mitä olin Suomessa tehnyt, olisi lähes mahdotonta heti saada jo pelkän kielitaidon puutteen vuoksi. Saarella oli kolme kalatehdasta ja olinkin niihin yhteydessä jo ennen muuttoa. Työpaikka varmistui heti muuton jälkeen Bremnes Seashore AS:n palveluksessa. Suomessa olin viimeiset kymmenen vuotta työskennellyt toimistotöissä, etuina mm. liukuva työaika, mahdollisuus etätöihin, kansainväliset puitteet jne. Kalatehtaalla työ oli kutakuinkin päinvastaista. Työaika oli erittäin säännöllinen (klo: 7:00 – 15:00), tauot etukäteen ajoitettu. Työskentelin teurastamon puolella, linjastolla oli kuusi erillistä työpistettä ja työpisteen vaihto 30 min välein. Työskentelytilassa oli aika kova meteli ja siksi jokaisella oli päässään kuulokkeet, joista oli valittavana muutama eri norjankielinen radiokanava. Siinä tuli kielikylpyä ihan väkisinkin ja ajan kuluessa aloin jopa pysymään kärryillä siitä, mitä korviini kantautui kuulokkeiden kautta.

Tauot – työpäivän sosiaalinen osuus

Olin työurallani tottunut ruokailuun työpaikan ravintolassa. Kalatehtaalla jokainen kantoi mukanaan eväät (nistepakke). Tauot (kolme/työpäivä) olivat työpäivän ainoa mahdollisuus jutustella työkavereiden kanssa. Muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen ”urallani” koitti muutos - sain nimittäin paikan kalatehtaan toimistosta. Kyseessä oli äitiysloman sijaisuus. Lähtökohtaisesti ajattelin, että tuskin minulla on mahdollisuuksia saada paikkaa. Mutta kävikin niin, että minä sain paikan, vaikka senhetkisessä norjan kielen taidossa varmasti hävisin muille hakijoille. Jotkin muut taidot ja avut olivat minulle suosiollisia ja kielitaidon taso todettiin riittäväksi tehtävän hoitamiseen. Nyt minulla oli mahdollisuus käyttää norjan kieltä työpäivän aikana sekä työtehtävien hoidossa että kommunikoinnissa työkavereiden kanssa. Tehtäviini kuului mm. rahtikirjojen laadinta, laskutus, kyselyihin vastaaminen ja inventointi. Olin tämän kalatehtaan ihka ensimmäinen suomalainen työntekijä! Joulun aikaan kirjoitin pyynnöstä henkilökunnan lehtiseen jutun suomalaisesta joulusta. Työyhteisö otti minut todella hienosti vastaan ja  kalatehdas mahdollisti ”sisäänajon” norjalaiseen yhteiskuntaan.

Uusi työ

Uusia haasteita ja kokemuksia janoavana seurailin muitakin työpaikkoja. Sijaisuuskin oli päättymässä ja se tiesi paluuta takaisin ”veitsen varteen”. Muutaman mutkan ja parin sattumankin seurauksena työurani jatkui Wärtsilässä! Wärtsilän norjalainen tytäryhtiö Wärtsilä Propulsion Norway AS on yksi Bømlon isoimmista työnantajista. Sain sieltä paikan taloushallinnosta. Oli kulunut puolitoista vuotta siitä, kun olin muuttanut Norjaan, ja varsinkin töiden suhteen elo oli aika nousujohteista.

Kielitaidon merkitys

Minulle oli alusta lähtien selvää, että opettelen norjaa. Kielitaidolla oli suuri merkitys sopeutumisen ja työssä etenemisen kannalta. Oman haasteensa kielen oppimiseen toi alueella enimmäkseen puhuttu nynorsk. Nynorsk on Norjan toinen virallinen kieli. Sitä käyttää noin 12% kansasta, mutta juuri tuolla alueella se on virallisesti käytössä oleva kieli. Lisämausteensa tähän kielihaasteeseen toi alueen voimakas murre.  Minun norjan kielen taitoni on taatusti ”höystetty” alueen murteella. Kirjoitan myöhemmin toisen tarinan kieleen liittyvistä kokemuksista.

Norja mielessä ja muistissa

Palasin Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Norjan vuodet olivat ehdottomasti hieno kokemus, tunnustaudun ”Norja-faniksi”. Seuraan Norjan tapahtumia, pidän yhteyttä siellä asuviin norjalaisiin ystäviini ja pyrin pitämään yllä myös norjan kielen taitoani. Oman kokemukseni perusteella Norjassa on myönteinen kuva Suomesta ja suomalaisista. Olin kuitenkin yllättynyt siitä, kuinka vähän tuolla kyseiselle alueella tiedettiin Suomesta. Pohjois-Norjassa Suomi on yksi suosituista lomakohteista, mutta tuolla alueella lähimmät lomakohteet olivat Ruotsi ja Tanska, Suomi ei ollut ainakaan top 10 listalla…  Toki jo pelkästään pitkä välimatka on tähän yksi luonnollinen syy. Eräs paikallinen ystäväni on vieraillut luonani useamman kerran ja ottanut henkilökohtaiseksi missiokseen saada muitakin paikallisia innostumaan Suomesta lomakohteena. Jännä nähdä miten hän tässä missiossaan onnistuu!

Yhteistyön mahdollisuudet

Suomalaisten ja norjalaisten yritysten yhteistyö ja ylirajojen tapahtuva kaupankäynti ja sen lisääminen ovat olleet viime aikoina laajasti esillä. Kielen ja kulttuurin osaamisen merkitystä korostetaan, kun pyritään laajentamaan liiketoimintaa yli rajojen. Haluaisin omalta osaltani kantaa korteni kekoon ja auttaa käytännönläheisissä ja konkreettisissa vientitoimintaan liittyvissä haasteissa. Otathan yhteyttä, jos Norja on teidän olemassaoleva tai mahdollinen kohdemaa, niin keskustellaan, miten voisin olla avuksi edistämässä liiketoimintanne kasvua Norjan suuntaan. Vi snakkes!

 

Hoituuko vienti?

Pitäisikö saada tavaraa maailmalle? Helppoa - vai onko?

Oletko koskaan miettinyt toimituslauseketta, tullinimikettä, proformaa, remburssia, alkuperätodistusta tai kenties ATA Carnetia? Jos yrityksenne vie tai suunnittelee tavaravientiä ulkomaille, niin ainakin jotkut edellä mainituista termeistä ovat tulleet tutuiksi, joskus ehkä aiheuttaneet myös päänvaivaa. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla yrityksen tuotenäytteestä, joka pitää saada potentiaaliselle asiakkaalle nähtäväksi/testattavaksi. Yleensä näissä tilanteissa on aina kiire. Kyseessä voi olla erittäin kuuma liidi, joka saadessaan tuotteen saattaakin pian olla maksava asiakas. Yrityksen maailman valloitus on ottanut uuden askeleen eteenpäin! Nopeasti siis paketti matkaan ja pian päästään keskustelemaan asiakkaan kanssa seuraavista stepeistä kohti kauppasopimusta.

Maailmassa on  kuusi eri maanosaa ja lähes 200 itsenäistä valtiota. Jos toimitettavan paketin kohde on vaikkapa Ruotsi, niin prosessi on suhteellisen yksinkertainen. Jos paketti pitääkin toimittaa vaikka Argentiinaan, prosessiin tulee heti pari muuttujaa lisää. EU:n sisällä toimituksiin ei kohdistu tulleja, mutta EU:n ulkopuolella vietäessä tilanne on eri. Kannattaa myös ottaa huomioon mahdolliset asiakkaan antamat ohjeet esim. laskun vaatimuksista määrämaassa. Aina ei näytelähetyksissä yleisesti käytettävä Proforma käy, vaan tuleekin käyttää kauppalaskua, jossa mainitaan, että arvo on vain tullia varten.

Finprolta on ostettavissa erityinen Laivauskäsikirja, joka sisältää 190 maan tiedot tuontirajoituksista, vapaakauppasopimuksista, vaadittavista asiakirjoista ja erityistodistuksista, asiakirjojen laillistamisesta, tuotteiden pakkaus- ja merkintämääräyksistä, muista erityisvaatimuksista sekä tavaranäytteiden lähettämisestä. Tuo käsikirja lienee hyvä hankkia, mikäli vientitoiminta laajenee ja kohteita on paljon.

Incoterms 2010 on Kansainvälisen Kauppakamarin ylläpitämä toimituslausekekokoelma, joka sisältää yksitoista toimituslauseketta (EXW, FCA, DAP jne.). Noista lausekkeista neljä on vain merikuljetuksissa käytettävää ja loput sopivat kaikkiin kuljetusmuotoihin. Toimituslauseke määrittelee tavaran toimittamiseen sisältyvien velvollisuuksien jakautumisen myyjän ja ostajan välillä. Toimituslauseke määrittää esim. kumpi osapuoli maksaa määrämaan mahdolliset tullit ja verot.

Olipa sitten kyseessä hieman monimutkaisempi tai vähän enemmän perehtymistä vaativa määränpää, niin tietyt lainalaisuudet tulee täyttää. Mm. Kauppakamari, Finpro, Tulli ja verohallinto antavat yrityksille ilmaiseksi neuvonta-apua erilaisiin vientitilanteisiin. Joka tapauksessa yrityksestä tulee löytyä henkilö, joka käytännössä hoitaa tarvittavat asiakirjat, varaa kuljetukset ja hallinnoi lähetyksen kulkua.

Voisiko ulkoistettu vientiassistentti auttaa?

Miten teidän yrityksessä nämä asiat hoituvat? Ehkä teillä on vientiassistentti tai logistiikkakoordinaattori, jonka vastuisiin nämä asiat kuuluvat? Vai onko niin, että nämä ovat jonkun oman toimen ohessa hoidettavia? Voisiko apuun pyytää ulkoistettua vientiassistenttia, joka ottaa käytännön toimet hoitaakseen? Kokemuksen tuoma ymmärrys helpottaa asioiden selvittämistä. Osa tapauksista hoituu ihan rutiinilla. Toisessa tapauksessa vientiassistentti ottaa asian selvittääkseen ja toimii sitten saatujen ohjeiden mukaisesti. Vientiassistentti hoitaa puolestasi aikaavievän, joskus ehkä työläänkin, osuuden sekä rutiinitoimet. Näin sinulla jää aikaa keskittyä esim. nykyisten ja potentiaalisten asiakassuhteiden hoitamiseen, kauppasopimusten hieromiseen ja uusien liidien hankkimiseen.

Ota yhteyttä niin selvitetään, miten voisin edesauttaa teidän yrityksen tuotteiden maailman valloitusta!

Lataa tästä Incoterms 2010 toimitusehtolausekkeet. Taulukossa näkyy, mitkä lausekkeet sopivat millekin kuljetusmuodolle ja miten kuljetuksen, vakuutuksen, vientiselvityksen ja tuontiselvityksen velvollisuudet määrittyvät kunkin lausekkeen osalta.

Nimi *
Nimi
Onko yrityksellänne vientitoimintaa? *
Huomio
Jättämällä yhteystietosi hyväksyt, että Prokoordi voi olla yhteydessä sinuun sähköpostilla ja/tai puhelimitse.